Uraanisuodattimet asennettuna

Uraani kaivovedessä – kaivoveden uraanisuodatin

Hajuttomia, mauttomia ja värittömiä, mutta valitettavan yleisiä ja terveydelle haitallisia aineita kaivovedessä on mm. fluoridi, radon ja uraani. Vaikka vesi olisi kristallin kirkasta ja raikasta, voi vesi sisältää näistä mitä tahansa yli raja-arvojen.

Uraani on kallioperässä ja erityisesti graniitista löytyvä radioaktiivinen alkuaine. Uraanipitoisuus vaihtelee alueittain mutta pelkän kaivon sijainnin perusteella ei voida poissulkea uraanin olemassaolon mahdollisuutta. Eniten sitä kuitenkin tiedetään olevan Uudellamaalla sekä Etelä-Suomessa Salpausselän vyöhykkeellä.

Uraanin terveyshaitta syntyy sen kemiallisesti toksisuudesta. Kemiallinen myrkkyvaikutus kohdistuu lähinnä munuaisiin ja luustoon ja sen epäillään aiheuttavan mahdollisesti osteoporoosia.

Vaikka luonnonuraanin säteilyvaikutuksen tiedetään olevan talousveden kautta suhteellisen pieni, ei sen todellista terveysriskiä toistaiseksi tunne täysin. Tästä syystä myös talousveden kautta tuleva uraanialtistus tulisi minimoida. Vesihuoltolaitosten jakamassa vedessä uraanin suurin sallittu pitoisuus on 30µg/l ja tätä enimmäispitoisuutta voidaan terveysvaikutusten perusteella pitää suurimpana hyväksyttävänä pitoisuutena myös yksityiskaivojen vedelle.

Uraania voidaan suodattaa ioninvaihdolla tai kalvosuodatusmenetelmällä.

Mitataan 5-6 vuoden välein.